Entäpä jos perusparannus suunnitellaan eri tavalla?

Kevätlukukaudeksi meillä on aluillaan kiinnostava yhteisöllisen kehittämisen kokeilu. Helsingin opetusviraston JOTI-hankkeessa (akronyymi taitaa tulla sanoista joustavat ja toimivat oppimisen tilat 🙂 ollaan kokeilemassa, miten uuden koulun rakentamisessa ja vanhan peruskorjaamisessa voitaisiin entistä paremmin tehdä nykyajan opiskelua ja oppimista tukevia ratkaisuja. Yhteiskehittely on tässäkin päivän sana.

Projektin kokeilut ovat Kalasatama ja Munkkiniemen ruotsinkielinen yläaste. Saimme YKÄ-mallin pohjalta kutsun mukaan jälkimmäiseen, jossa kevään aikana on tarkoitus suunnitella koulun yksi tila uusiksi koululaisten, opettajien, arkkitehtien, tietohallinnon ja mediakeskuksen yhteistyönä. Kuulostaa hyvältä. Koska hankkeemme on jo näin pitkällä, olemme pyrkineet positioimaan itsemme enemmän fasilitoivaan rooliin. Yritetään siis auttaa muita projektissa toimivia kokemustemme ja osaamistemme pohjalta. Tätä ei myöskään haittaa se, että ruotsi ei ole vahvin kommunikointikielemme yhteisöllisessä kehittämisessä 🙂

muncca

Käytännössä homma polkaistiin liikkeelle sekä oppilaiden että opettajien kanssa unelmoiden. Unelmointia tullaan vielä jatkamaan, mistä tavoite on päästä nopeasti pieniin kokeiluihin; käytännön tekemiseen ja sitä kautta koulun tarpeista ja ideoista oppimiseen. Pienten kokeilujen polku on tuntunut viehättävän myös projektin asiantuntijaporukkaa, joka toivottavasti myös osallistuu tiivisti käytännön tekemiseen. Tavoite on, että loppukeväästä on kasassa suunnitelma remontin pohjaksi. Toinen tavoite on oppia tällaisesta yhteiskehittelyprosessista. Entäpä jos remontteja alettaisiin tehdä hieman eri tavalla?

Bookmark the permalink.

Comments are closed.