YKÄ-päättäjäiset a.k.a. oppimisen festarit

Viimeiset kaksi viikkoa ovat menossa. Päätimme Helsingissä järjestää päättäjäiset popup-hengessä. Ketterän ja kokeilevan kehittämisen idean mukaisesti sen lisäksi (ja sijaan) että kerrotaan toiminnan tuloksista, on kiinnostavaa kertoa ja keskustella ennen kaikkea oppimiskokemuksista. Mitä opitun pohjalta voitaisiin seuraavaksi tehdä?

YKÄ-festareille kokoontui parikymmentä hankkeeseen tavalla tai toisella osallistunutta henkilöä sekä kouluilta, perusopetuslinjalta, mediakeskukselta, yliopistolta ja yhteistyöyrityksistä. Pohjustukseksi jaoimme kolme hankkeen keskeistä oppimiskokemusta:

1. Digitaalisten palvelujen kehittäminen on vaikeaa. Ja lopulta kyse ei ole niinkään digitaalisten palvelujen kuin toiminnan kehittämisestä.
2. Isosti tekeminen on vaikeaa. Pienesti tekeminen onnistuu poikkeuksetta.
3. Loppukäyttäjä on helppo unohtaa. Yhdessä tekemisessä kaikki on kuitenkin mahdollista.

Pidemmittä puheitta laitettiin porukka töihin. Työskentelimme reilun tunnin YKÄ-mallin mukaisesti unelmoiden, unelmia pilkkoen, tekemistä ideoiden ja kokeiluja valmistellen neljän teeman parissa:

1. Koulujen digitaaliset palvelut
2. Tulevaisuuden koulu
3. Käyttäjäkeskeinen opetustoimi

Työskentelyn lopuksi jokainen osallistuja kertoi, mitä aikoo valitsemaansa teemaan liittyvälle unelmalleen tehdä ensi viikolla. Tekeminen myös laitettiin kalentereihin. Tuloksena on parikymmentä kokeilua, jotka vievät YKÄ:n tavoitteita eteenpäin: keskustelua sosiaalisessa mediassa, ehdotuksia oman koulun johdolle, asiaa kokousagendoille, ideoita arkkitehtuurityöhön, viestiä kavereille jne. YKÄ loppuu ja aihiot jäävät eloon vain, mikäli joku niitä vie eteenpäin. Tämän päiväisen jälkeen maailmalla on parikymmentä uutta sertifioitua YKÄ-lähettilästä.

Kiitos kaikille festareilla olleille! Kuten kaikille muillekin, joiden kanssa olemme saaneet tehdä töitä yhdessä.

Mitä YKÄn jälkeen?

Loppusuora häämöttää. Samalla kun hanketta viimeistellään, on myös valmisteltu mahdollisia jatkoaskelia. Aineksia jatkoaskeliin nimittäin riittää. Lähes jokaisesta syntyneestä konseptista olisi mahdollista jatkaa joko syvemmälle tai laajemmalle.

Joulun alla saimme Helsingin opetusviraston perusopetuslinjalta pyynnön valmistella jatkohanketta. Ajatus lähti ehkä Helsingin osahankkeiden kiinnostavimmasta toimintamallista, Yhteisöllisen kehittämisen mallista. Idea unelmoimalla ja kokeilemalla tapahtuvasta koulun toiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä on samalla sekä kiinnostava että haastava. Kyseisen toimintamallin osalta voitaneen todeta, että vaikka parivuotisen hankkeen aikana on tehty useita kokeiluja ja saatu kiinnostavia kokemuksia, tuloksena on lähinnä raapaistu pintaa varsinaisesta toimintakulttuurin muutoksesta – siitä, miten radikaalisti toimintatapoja voitaisiin kehittää oppilaiden toimijuuden, aktiivisen tekemisen, unelmoinnin ja kokeilemisen suuntaan. Maailma – ja etenkin koulumaailma – muuttuu rajallisen määrän yhden hankkeen aikana. Yhteisöllisen kehittämisen osalta saaduista kokemuksista on kuitenkin noussut visio, josko koulumme olisivat maailman parhaita kehittämään toimintaansa yhteisöllisesti!

Hienon tulevaisuuden vision pohjalta olemme tehneet työtä käskettyä, ja pienen työrukkasporukan avustuksella valmistelleet uusia hankeaihioita. Päädyimme neljän hankeaihion roadmappiin, jossa edetään opetustoimesta oppilaiden arkeen.

1. Käyttäjäkeskeinen opetustoimi. Hankkeen oppimiskokemus on ollut, että oppilas on hyvin helppoa unohtaa. Toisekseen kokemus on, että oppilas, asiakas tai käyttäjä ei kaikistellen näyttäydy tekemisen keskiössä. Entäpä jos opetustoimen hallintotason toimintamalleja ja palvelukulttuuria voitaisiin kehittää ketterämpään ja käyttäjäkeskeisempään suuntaan?

2. Innostunut opettajanhuone. YKÄ-hankkeessa koulun kehittämistä on lähestytty hyvinvoinnin, ei niinkään opetuksen näkökulmasta. Lähestymistapa on ollut erilainen ja toimiva. Entäpä jos koulun toiminnan ja opetuksen kehittämistä lähestyttäisiin opettajien ja koulun muun aikuisyhteisön hyvinvoinnin kannalta? Entäpä jos koulu olisi maailman paras työpaikka?

3. Unelmoiva ja kokeileva tulevaisuuden koulu. Opettajanhuoneesta on luontevaa siirtyä luokkiin. Aihion ideana on kehittää Yhteisöllisen kehittämisen mallia entistä pidemmälle ja tiiviimmin osaksi sekä luokan, opetuksen että koko koulun toiminnan suunnittelua.

4. Parhaat eurooppalaiset käytännöt. Yhteisöllisen kehittämisen ja oppilaiden osallisuuden edistämiseksi on lukuisia malleja ja menetelmiä. Suomessa tehdään hyvää työtä, mutta niin myös muualla. Mitä voisimme toisilta oppia? Mitä Suomesta voitaisiin jakaa muualle?

Yksi näkökulma roadmappiin oli myös kehittäminen eri-ikäisten oppilaiden kanssa. Olisi herkullista tehdä kehittämistyötä em. teemoihin liittyen sekä pienten oppilaiden, ala- ja yläluokkien taitteessa että peruskoulun päättävien kanssa.

Kaikille aihioille on etsitty mahdolliset rahoituslähteet. Ensimmäisenä lähti hakemus osaksi eurooppalaista hankekonsortiota.

Uusi Popup-koulu on julkaistu

Alkuvuoden päivitysvuoron on saanut popup-koulu. Syksyn kokeilujen pohjalta verkkosivuun katsottiin aiheelliseksi tehdä muutamia parannuksia. Popup-tapahtuman organisointi on varsin työläs juttu, joten tavoitteena on ollut keventää etenkin organisoijien työtaakkaa. Samalla konseptin nimi on muutettu virallisesti Popup-kouluksi, jolla koulut ovat lähes poikkeuksetta ovat toimintansa nimenneet.

popup

Popup-koulun verkkotyökalu on ennen kaikkea organisoimisen työkalu. Siitä on apua etenkin suuren osallistujajoukon järjestelyssä. Popup-päivien lisäksi verkkosivua voi käyttää muuhunkin järjestäytymiseen. Lisäksi verkkosivulle on haluttu tuoda viestinnällistä arvoa.

Tästä eteenpäin sivusto kertoo mm., millaisia vaiheita tapahtuman tekemiseen liittyy ja missä vaiheessa milloinkin ollaan menossa. Lisäksi sivustolle on tehty uusi ilmoittautumisjärjestelmä, joka toimii eräänlaisen ostoskori-analogian pohjalta. Näin ilmoittautumisen uskotaan olevan entistä selkeämpää ja käyttäjävirheiden (eli organisointitiimin korjaustöiden) määrän vähenevän. Opettajille on myös tarjolla nimilistat omien oppilaiden ja pajojen ilmoittautumisista. Jos isompia yllätyksiä ei tapahdu, verkkotyökalu on pientä viimeistelyä vaille valmis YKÄ-hankkeen osalta.

Arabian peruskoulu on tekemässä jo toista Popup-päiväänsä. Iloksemme koulu suostui jälleen koekaniiniksi ja sivuston päivitys tehtiin kesken heidän valmistelujaan. Pienen säätämisen jälkeen homma on päässyt jatkumaan ja toistaiseksi kaikki on edennyt ilman ongelmia. Arabian kokemukset ovat joka tapauksessa arvokkaita arvioitaessa uutta työkalua.

Entäpä jos perusparannus suunnitellaan eri tavalla?

Kevätlukukaudeksi meillä on aluillaan kiinnostava yhteisöllisen kehittämisen kokeilu. Helsingin opetusviraston JOTI-hankkeessa (akronyymi taitaa tulla sanoista joustavat ja toimivat oppimisen tilat 🙂 ollaan kokeilemassa, miten uuden koulun rakentamisessa ja vanhan peruskorjaamisessa voitaisiin entistä paremmin tehdä nykyajan opiskelua ja oppimista tukevia ratkaisuja. Yhteiskehittely on tässäkin päivän sana.

Projektin kokeilut ovat Kalasatama ja Munkkiniemen ruotsinkielinen yläaste. Saimme YKÄ-mallin pohjalta kutsun mukaan jälkimmäiseen, jossa kevään aikana on tarkoitus suunnitella koulun yksi tila uusiksi koululaisten, opettajien, arkkitehtien, tietohallinnon ja mediakeskuksen yhteistyönä. Kuulostaa hyvältä. Koska hankkeemme on jo näin pitkällä, olemme pyrkineet positioimaan itsemme enemmän fasilitoivaan rooliin. Yritetään siis auttaa muita projektissa toimivia kokemustemme ja osaamistemme pohjalta. Tätä ei myöskään haittaa se, että ruotsi ei ole vahvin kommunikointikielemme yhteisöllisessä kehittämisessä 🙂

muncca

Käytännössä homma polkaistiin liikkeelle sekä oppilaiden että opettajien kanssa unelmoiden. Unelmointia tullaan vielä jatkamaan, mistä tavoite on päästä nopeasti pieniin kokeiluihin; käytännön tekemiseen ja sitä kautta koulun tarpeista ja ideoista oppimiseen. Pienten kokeilujen polku on tuntunut viehättävän myös projektin asiantuntijaporukkaa, joka toivottavasti myös osallistuu tiivisti käytännön tekemiseen. Tavoite on, että loppukeväästä on kasassa suunnitelma remontin pohjaksi. Toinen tavoite on oppia tällaisesta yhteiskehittelyprosessista. Entäpä jos remontteja alettaisiin tehdä hieman eri tavalla?

Lasten tilastollinen vuosikirja on nyt Tilastrofi

Lasten tilastollinen vuosikirja on vuoden vaihtumisen myötä nytkähtänyt kahdella askeleella.

Ensimmäinen askel otettiin aivan joulun alla. Loppuvuodesta käynnistetty verkkosivuston päivitys saatiin maaliin ja uusi versio julkaistua. Tärkeimmät kehittämiskohteet olivat visuaalisen ilmeen päivitys sekä toimintamallin kuvaus ja ohjeistus. Samassa yhteydessä toimintamalli sai uuden nimen ja domainin www.tilastro.fi. Alkuperäinen työnimi on koettu etenkin yläkoululaisten joukossa hieman lapselliseksi. Lasten tilastollinen vuosikirja kulkee kuitenkin edelleen nimenä mukana.

tilastrofi

Vuosi 2014 on varsinainen Tilastrofi- tai vuosikirjavuosi. Toimintamalli on nimittäin tarjolla Helsingissä alakoulujen opettajien tulospalkkiotavoitteeksi syksyllä 2014. Keväällä tehdään vielä hieman kehittämistyötä ja pidetään ensimmäiset koulutukset. Mielenkiinnolla katsotaan, kuinka moni koulu tähän hyppää uutena mukaan. Ensimmäiset ideat Tilastrofin jatkosta YKÄn jälkeen on myös heitetty ilmaan.

Lasten tilastollinen vuosikirja tukee oppilaiden hyvinvointia

 

Lasten tilastollinen vuosikirja on toimintamalli, jonka tavoitteena on innostaa lapsia tutkimaan omaa arkeaan ja tuottamaan siihen liittyvää tietoa tilastollisin menetelmin. Työskentely ohjaa lapsia yhteistyöhön ja oman yhteisönsä kehittämiseen. Kouluille vuosikirja tarjoaa toiminnallisen ja osallistavan tavan toteuttaa opetussuunnitelmaa ja saada uutta tietoa oppilaiden hyvinvoinnista.

Helsingissä lasten tilastollisen vuosikirjan toimintamalleja on kokeillut jo useampi koulu ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Tilastollisin menetelmin on saatu oppilaiden hyvinvoinnista ajantasaista ja luotettavaa tietoa, jonka pohjalta on voitu lähteä muokkaamaan koulun olemassa olevia käytäntöjä paremmin oppilaiden tarpeita ja toiveita vastaaviksi. Myös oppilaat ovat lähteneet innokkaasti mukaan ja saaneet aikaan konkreettisia muutoksia.

Meilahdessa panostetaan kouluviihtyvyyteen

Keväällä Meilahden vanhemmat oppilaat selvittivät sitä, mitkä asiat uuteen kouluun tullessa askarruttivat mieltä. Oppilaat listasivat sellaisia asioita kuten uudet ruokailukäytännöt ja pelko siitä, ettei löydä esimerkiksi vessoja.

Laadittujen tilastojen pohjalta muutettiin koulun toimintatapoja siten, että 7. luokkalaiset perehdytettiin uuteen kouluunsa huomioiden erityisesti tilastollisesti merkittävät ”epävarmuustekijät”. Kun 7. luokkalaiset olivat käyneet koulua muutaman viikon, heidän keskuudessaan tehtiin kouluviihtyvyyskysely. Tulosten perusteella voitiin todeta, että uusi tapa perehdyttää 7. luokkalaiset oli toiminut erinomaisesti. Samassa kyselyssä tiedusteltiin myös koulukiusaamisesta ja 95 oppilasta kertoi, että heitä ei ole kiusattu, 3 kertoi kiusaamista olleen vähän ja 4 ilmoitti kiusaamista tapahtuneen (ks. kuva). Meilahden yläaste onkin päättänyt muuttaa toimintatapojaan vuosikirjaprojektin pohjalta ja jatkossakin seurata uusien 7. luokkalaisten viihtyvyttä kyselyn avulla.

Koulukiusaaminen_visualisointi

Kannelmäessä kartoitetaan oppimistyylejä

Kannelmäen yläasteen oppilaat vastasivat kyselyyn, jossa tiedusteltiin heidän oppimiseensa vaikuttavista tekijöistä. Kysymykset oli jaoteltu kuuteen eri yläluokkaan: emotionaaliset tekijät, psykologiset tekijät, ympäristötekijät, sosiaaliset tekijät, fysiologiset tekijät ja vastaanottokanavat. Tulosten perusteella kullekin oppilaalle laadittiin oma oppimisprofiili, josta keskusteltiin yhteisesti biologian tunnilla. Lisäksi oppilaat visualisoivat oman oppimisprofiilinsa julisteeksi.

Opettaja teki aineistosta omaan käyttöönsä oppilasprofiilit, jossa on ajettu ristiin oppilaiden keksiarvot ja heidän oppimisprofiilinsa. Tämän perusteella oppilaita voidaan jakaa heidän oppimistyylinsä mukaiseen ryhmään eli tarjota esimerkiksi hiljaisen työtilan tai paremman valaistuksen. Myös oppilaiden kanssa on keskusteltu erilaisista oppimistyyleistä, jotta he paremmin ymmärtäisivät – ja sietäisivät – toistensa erilaisuutta.

Tukea oman vuosikirjan kokoamiseen

Yhteistyössä koulujen kanssa kehitetty erilaisia menetelmiä ja työkaluja lasten omien tutkimuskysymysten määrittelyyn, aineiston keruuseen ja tiedon visualisointiin. Tavoitteena on löytää sellainen toimintamalli, joka tukee sekä opettajan työtä että osallistaa oppilaita.

Konkreettista tukea kouluille tarjoaa Helsingin Matikkamaa, jossa Hannu Korhonen ohjaa sekä opettajia että oppilaita vuosikirjojen koostamisessa. ”Oman ympäristön tutkiminen tilastollisin menetelmin antaa mahdollisuuden tuoda näkymätöntä tietoa näkyväksi. Tämä voi olla hyödyllistä niin oppilaalle kuin opettajallekin.”, Korhonen summaa vuosikirjaprojektin hyödyt kouluille.

Lasten tilastollista vuosikirjaa ja siihen liittyviä toimintamalleja työstävät yhdessä Helsingin kaupungin tietokeskus, opetusviraston hyvinvointiyksikkö, Helsingin yliopiston Summamutikka-keskus, Tilastokeskus ja Forum Virium Helsinki. Lisää tietoa toimintamallista ja esimerkkejä jo toteutetuista projekteista löytyy osoitteesta: www.lastentilastollinenvuosikirja.fi

PopUp-manuaali ja koulutukset

PopUp-kokeilut ovat edenneet pitkin syksyä. Alkusyksystä saimme Puistolan kaksoistapahtumaan ensimmäisen version kouluille ajatellusta verkkotyökalusta. Myös Helsingin englantilainen koulu järjesti oman tapahtuman, jossa kokeili samaista verkkotyökalua. Vaikka verkkosivu oli varsin raakile, se osoitti meidän olevan oikeilla jäljillä. Koulut nimittäin järjestivät tapahtumansa käytännössä ilman ulkopulista apua. Kokemusten pohjalta olemme saaneet hyvää oppia nykytilasta ja aineksia jatkokehittämiseen.  Paljosta tämä ei ole kiinni.

Manuaali tapahtuman organisointiin on ollut pöydällä jo pidempään. Viime keväällä teimme ensimmäiset rautalankamallit organisoitumisesta. Puistolan kokeilussa oli käytössä tähän asti kumuloitunut tieto järjestämisestä, joten sitä seurattiin erityisen tarkkaan. Kokemusten pohjalta työstin version PopUp-käsikirjasta. Seikkaperäisine kuvauksineen tästä tuli hieman pitkä ja rinnalle täytyy tuottaa myös tiivistetty versio. Manuaalia on nyt esitelty useammassa koulussa ja näyttää siltä, että malli toimii.

popup_ohje

Yksi syksyn PopUp-kokeilu oli iltapäiväkoulutukset. Järjestin nämä kokeiluna tulevalle laajemmalle markkinoinnille. PopUp-koulu on ideana yksinkertainen, mutta järjestelyihin liittyviä vinkkejä ja verkkotyökalun käyttöönottoa voisi olla hyväksi esitellä parin tunnin koulutustuokiossa. Järjestin kolme koulutusiltapäivää aiemmin tapahtuman järjestäneille kouluille. Kahteen ensimmäiseen ei ulkopuolisia osallistujia tullut, mutta saimme käytettyä ajan mallin kehittämiseen. Kolmannessa oli muutama osallistuja ja sapluuna näyttää kaikessa napakkuudessaan toimivan. Ehkä tästä tulee levittämisformaatti.

Yllättävä tapaus – Lasten eläintarinoita eri kielillä

 

Olipa kerran opettaja, joka oli työskennellyt 10 vuotta monikulttuurisessa koulussa. Eräänä päivänä opettaja heräsi työtovereidensa kanssa huomaamaan, että oppilailla oli kätkössä arvokkaita aarteita. Useilla oppilailla oli kieli tai useampia, jotka oli opittu vanhemmilta, omaksuttu toisessa maassa tai opeteltu opettajan johdolla. ”Aarteet esiin!” huudahti koko koulun väki yhteen ääneen.

Tämän oivalluksen seurauksena syntyi unelma monikielisen kirjan tekemisestä. Alussa oli lasten kertoma tarina leijonasta, jonka opettaja kirjasi esi- ja alkuopetuksen musiikkipajassa. Pian leijona sai seurakseen toiset yhtä yllätykselliset tarinat krokotiilista, kirahvista ja elefantista. Se, että tarinat ovat alkujaan lasten suullisesti kertomia, näkyy kirjan kielessä ja vauhdikkaissa käänteissä.

Pian tarinoita jo käännettiin 14 eri kielelle arabiasta swahiliin. Oppilaat, vanhemmat, kielten opettajat ja koulun muu henkilökunta lähipiireineen pähkäili yhdessä käännösten parissa. Taitavien kolmas- ja toisluokkalaisten kynät sauhusivat, kun tarinoiden kuvitus toteutettiin hyvin lyhyessä ajassa. Kanteen käytettiin esi- ja alkuopetuksen kädentaitopajassa syntyneitä värikkäitä viidakkotöitä.

FB_Viidakkokirja copy

Yllättävä tapaus -kirjan tuotantoa koordinoi Suomi toisena kielenä -opettaja Leena Siikaniemi: ”Kirjaprojekti opetti paljon ja olen hyvin iloinen siitä myönteisestä ilmapiiristä, jonka kirjan tekeminen synnytti. Kaikkia koulussa puhuttua 32 kieltä ei saatu kirjaan mukaan, mutta tarina jatkuu ja uusia syntyy”.

Yhteisöllisyys, koulu ja älykkäät -projekti oli mukana tukemassa Yllättävä tapaus -kirjan tuotantoa. “Kirjaprojektissa toteutuvat pitkälti ne asiat, joita varten YKÄ-projekti on olemassa eli oppilaiden erityisosaamisen esille saaminen, yhteisöllisyys ja mediatuotanto. Kehitteillä olevien konseptien lisäksi meillä on osana hanketoimintaa mahdollisuus nostaa esiin kouluilla jo tapahtuvia hyviä toimintatapoja joiden soisi yleistyvän.” kertoo projektipäällikkö Minna Torppa.

 

 

Toisilta oppimisen iloa

Olemme kaksi 9.-luokkalaista tyttöä Vesalan yläasteen koulusta ja olemme TET:issä opetusviraston mediakeskuksella. Päädyimme tähän TET paikkaan opon kautta. Työtehtäviimme kuuluu kirjoittaa yksi blogikirjoitus TET-jaksostamme toisiltaoppimisen festareiden parissa.

Harjoittelumme alkoi lauantaina Puistolan kouluissa,  joissa oli PopUp-päivä (toiselta nimeltään toisilta oppimisen festarit). PopUp-päivänä oppilaat tai vanhemmat saavat astua opettajien saappaisiin. Tuntiensa aiheet he saavat valita itse. Puistolan kouluissa oppilaat olivat laittaneet pystyyn monia kymmeniä eri pajoja esimerkiksi: lohikäärmeen piirto-, itsepuolustus-, telinevoimistelu-, hiustenlaitto-, peli- ja tikkari-pajan. Yksi paja kesti n. 30-90 minuuttia. Kouluissa oli hyvä meininki ja kaikilla näytti olevan hauskaa uuden oppimisen parissa. Erityisesti ala-aste ikäiset oppilaat olivat sisäistäneet päivän idean ja vetivät pajoja reippaasti ja hyvillä mielin.

Puistolan peruskoulussa ja Puistolanraitin ala-asteella PopUp-päivä oli kaikin puolin onnistunut. Oppilaat ja opettajat olivat erittäin tyytyväisiä ja vanhemmat hienosti mukana toiminnassa . Sama toimintatapa toimisi luultavasti muissakin kouluissa. PopUp-päivän toteuttamiseksi on kehitetty oma nettisivu, johon esimerkiksi pajat voidaan luoda. Nettisivun kautta oppilaat voivat ilmoittautua haluamiinsa pajoihin ja luoda niitä.  Päivä on mahdollista toteuttaa koulun haluamalla tavalla, sillä kaikilla kouluilla on erilaiset tilat.

Tapahtuman jälkeen Puistolan koulut pitivät viraston kanssa palautesession, jossa käsiteltiin PopUp-päivää. Suurin osa palautteesta oli positiivista. Ainoaksi epäkohdaksi nousi keskeneräiset nettisivut. Palautteen pohjalta nettisivuja parannellaan ja ominaisuuksia lisätään, joten epäkohtia hankkeelle ei pitäisi jäädä.

Tiistai päivämme menikin Opi ja kasva konferenssin parissa. Konferenssissa pidettiin tietoisku toisilta oppimisen festareista. Tietoiskut tavoitteena oli saada mahdollisimman monta uutta koulua mukaan hankkeeseen sekä kertoa mistä päivässä todella on kyse ja miten päivä on mahdollista toteuttaa.  Tietoiskussa  esitettiin PopUp-päivänä Kallahden koulussa kuvattu esimerkkivideo, jolla konkretisoitiin tapahtuman etenemistä.

Nyt kun olemme asiaan paneutuneet viiden päivän ajan, on meille syntynyt jo tietty kuva PopUp-päivästä. Haluaisimme tällaisen päivän kouluumme, jotta oppisimme uutta ja näkisimme mitä taitoja meidän koululaiset omaavat. Lähtisimme toteuttamaan tätä ideaa mahdollisesti tukioppilaiden ja/tai oppilaskunnanhallituksen kanssa.  Nyt kun palaamme työelämästä takaisin koulun penkille, on toiveenamme saada koulumme PopUp-päivä.

Suosittelemme PopUp-päivän järjestämistä muillekkin kouluille. Päivän järjestämällä saa uusia kokemuksia ja huomaa, kuinka lahjakkaita koulun oppilaat ovat. Tehdään oppimisesta erilaista hauskalla tavalla!

Anab ja Sahra

PS. Vesalan yläaste on ollut yksi Helsingin kokeilukouluista. Syksyn projektipelikokeilussa koulun opo kysyi, voisiko YKÄ-hankkeeseen tulla TET-harjoitteluun. Koululaisille voisi kuulemma olla hyvä nähdä ja kokea tämänkin tyylistä työtä. Ilman muuta se onnistuu. Kokeilu onnistui siinä määrin, että tyttöjen opettaja tulee meille opettaja TET:iin loppuvuodesta!

 

Kesälaitumille

Koulut ovat jo olleet hyvän tovin lomalla. Osa tiimistä on jo ehtinyt lomalle. Ja nyt lopputiimikin laittaa lapun luukulle ja painelee kesälaitumille.

Kevätlukukausi kuten koko lukuvuosi on ollut monella tavalla kiinnostava ja hyvä. Tekemiseen mahtuu monenlaisia kokemuksia, niin onnistumisia kuin oppeja siitä, miten asioita ei kannata tehdä. Syksyn osalta toimintaa tullaan fokusoimaan ja rajaamaan entisestään. Tärkein kysymys on, miten toimivia käytäntöjä saadaan juurrutettua osaksi koulujen ja opetusviraston toimintaa. Annetaan kuitenkin töiden unohtua hetkeksi ja jatketaan elokuussa. Innostavaa kesää!