Mitä YKÄn jälkeen?

Loppusuora häämöttää. Samalla kun hanketta viimeistellään, on myös valmisteltu mahdollisia jatkoaskelia. Aineksia jatkoaskeliin nimittäin riittää. Lähes jokaisesta syntyneestä konseptista olisi mahdollista jatkaa joko syvemmälle tai laajemmalle.

Joulun alla saimme Helsingin opetusviraston perusopetuslinjalta pyynnön valmistella jatkohanketta. Ajatus lähti ehkä Helsingin osahankkeiden kiinnostavimmasta toimintamallista, Yhteisöllisen kehittämisen mallista. Idea unelmoimalla ja kokeilemalla tapahtuvasta koulun toiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä on samalla sekä kiinnostava että haastava. Kyseisen toimintamallin osalta voitaneen todeta, että vaikka parivuotisen hankkeen aikana on tehty useita kokeiluja ja saatu kiinnostavia kokemuksia, tuloksena on lähinnä raapaistu pintaa varsinaisesta toimintakulttuurin muutoksesta – siitä, miten radikaalisti toimintatapoja voitaisiin kehittää oppilaiden toimijuuden, aktiivisen tekemisen, unelmoinnin ja kokeilemisen suuntaan. Maailma – ja etenkin koulumaailma – muuttuu rajallisen määrän yhden hankkeen aikana. Yhteisöllisen kehittämisen osalta saaduista kokemuksista on kuitenkin noussut visio, josko koulumme olisivat maailman parhaita kehittämään toimintaansa yhteisöllisesti!

Hienon tulevaisuuden vision pohjalta olemme tehneet työtä käskettyä, ja pienen työrukkasporukan avustuksella valmistelleet uusia hankeaihioita. Päädyimme neljän hankeaihion roadmappiin, jossa edetään opetustoimesta oppilaiden arkeen.

1. Käyttäjäkeskeinen opetustoimi. Hankkeen oppimiskokemus on ollut, että oppilas on hyvin helppoa unohtaa. Toisekseen kokemus on, että oppilas, asiakas tai käyttäjä ei kaikistellen näyttäydy tekemisen keskiössä. Entäpä jos opetustoimen hallintotason toimintamalleja ja palvelukulttuuria voitaisiin kehittää ketterämpään ja käyttäjäkeskeisempään suuntaan?

2. Innostunut opettajanhuone. YKÄ-hankkeessa koulun kehittämistä on lähestytty hyvinvoinnin, ei niinkään opetuksen näkökulmasta. Lähestymistapa on ollut erilainen ja toimiva. Entäpä jos koulun toiminnan ja opetuksen kehittämistä lähestyttäisiin opettajien ja koulun muun aikuisyhteisön hyvinvoinnin kannalta? Entäpä jos koulu olisi maailman paras työpaikka?

3. Unelmoiva ja kokeileva tulevaisuuden koulu. Opettajanhuoneesta on luontevaa siirtyä luokkiin. Aihion ideana on kehittää Yhteisöllisen kehittämisen mallia entistä pidemmälle ja tiiviimmin osaksi sekä luokan, opetuksen että koko koulun toiminnan suunnittelua.

4. Parhaat eurooppalaiset käytännöt. Yhteisöllisen kehittämisen ja oppilaiden osallisuuden edistämiseksi on lukuisia malleja ja menetelmiä. Suomessa tehdään hyvää työtä, mutta niin myös muualla. Mitä voisimme toisilta oppia? Mitä Suomesta voitaisiin jakaa muualle?

Yksi näkökulma roadmappiin oli myös kehittäminen eri-ikäisten oppilaiden kanssa. Olisi herkullista tehdä kehittämistyötä em. teemoihin liittyen sekä pienten oppilaiden, ala- ja yläluokkien taitteessa että peruskoulun päättävien kanssa.

Kaikille aihioille on etsitty mahdolliset rahoituslähteet. Ensimmäisenä lähti hakemus osaksi eurooppalaista hankekonsortiota.