Uusi Popup-koulu on julkaistu

Alkuvuoden päivitysvuoron on saanut popup-koulu. Syksyn kokeilujen pohjalta verkkosivuun katsottiin aiheelliseksi tehdä muutamia parannuksia. Popup-tapahtuman organisointi on varsin työläs juttu, joten tavoitteena on ollut keventää etenkin organisoijien työtaakkaa. Samalla konseptin nimi on muutettu virallisesti Popup-kouluksi, jolla koulut ovat lähes poikkeuksetta ovat toimintansa nimenneet.

popup

Popup-koulun verkkotyökalu on ennen kaikkea organisoimisen työkalu. Siitä on apua etenkin suuren osallistujajoukon järjestelyssä. Popup-päivien lisäksi verkkosivua voi käyttää muuhunkin järjestäytymiseen. Lisäksi verkkosivulle on haluttu tuoda viestinnällistä arvoa.

Tästä eteenpäin sivusto kertoo mm., millaisia vaiheita tapahtuman tekemiseen liittyy ja missä vaiheessa milloinkin ollaan menossa. Lisäksi sivustolle on tehty uusi ilmoittautumisjärjestelmä, joka toimii eräänlaisen ostoskori-analogian pohjalta. Näin ilmoittautumisen uskotaan olevan entistä selkeämpää ja käyttäjävirheiden (eli organisointitiimin korjaustöiden) määrän vähenevän. Opettajille on myös tarjolla nimilistat omien oppilaiden ja pajojen ilmoittautumisista. Jos isompia yllätyksiä ei tapahdu, verkkotyökalu on pientä viimeistelyä vaille valmis YKÄ-hankkeen osalta.

Arabian peruskoulu on tekemässä jo toista Popup-päiväänsä. Iloksemme koulu suostui jälleen koekaniiniksi ja sivuston päivitys tehtiin kesken heidän valmistelujaan. Pienen säätämisen jälkeen homma on päässyt jatkumaan ja toistaiseksi kaikki on edennyt ilman ongelmia. Arabian kokemukset ovat joka tapauksessa arvokkaita arvioitaessa uutta työkalua.

Entäpä jos perusparannus suunnitellaan eri tavalla?

Kevätlukukaudeksi meillä on aluillaan kiinnostava yhteisöllisen kehittämisen kokeilu. Helsingin opetusviraston JOTI-hankkeessa (akronyymi taitaa tulla sanoista joustavat ja toimivat oppimisen tilat 🙂 ollaan kokeilemassa, miten uuden koulun rakentamisessa ja vanhan peruskorjaamisessa voitaisiin entistä paremmin tehdä nykyajan opiskelua ja oppimista tukevia ratkaisuja. Yhteiskehittely on tässäkin päivän sana.

Projektin kokeilut ovat Kalasatama ja Munkkiniemen ruotsinkielinen yläaste. Saimme YKÄ-mallin pohjalta kutsun mukaan jälkimmäiseen, jossa kevään aikana on tarkoitus suunnitella koulun yksi tila uusiksi koululaisten, opettajien, arkkitehtien, tietohallinnon ja mediakeskuksen yhteistyönä. Kuulostaa hyvältä. Koska hankkeemme on jo näin pitkällä, olemme pyrkineet positioimaan itsemme enemmän fasilitoivaan rooliin. Yritetään siis auttaa muita projektissa toimivia kokemustemme ja osaamistemme pohjalta. Tätä ei myöskään haittaa se, että ruotsi ei ole vahvin kommunikointikielemme yhteisöllisessä kehittämisessä 🙂

muncca

Käytännössä homma polkaistiin liikkeelle sekä oppilaiden että opettajien kanssa unelmoiden. Unelmointia tullaan vielä jatkamaan, mistä tavoite on päästä nopeasti pieniin kokeiluihin; käytännön tekemiseen ja sitä kautta koulun tarpeista ja ideoista oppimiseen. Pienten kokeilujen polku on tuntunut viehättävän myös projektin asiantuntijaporukkaa, joka toivottavasti myös osallistuu tiivisti käytännön tekemiseen. Tavoite on, että loppukeväästä on kasassa suunnitelma remontin pohjaksi. Toinen tavoite on oppia tällaisesta yhteiskehittelyprosessista. Entäpä jos remontteja alettaisiin tehdä hieman eri tavalla?

Mediatiimitoiminta osaksi Helsingin mediakeskuksen toimintaa

 

Mediatiimi on eri-ikäisistä oppilaista koostuva osallisuusryhmä, jonka tehtävänä on taltioida tekstein, kuvin tai videoin koulun arkea ja juhlaa. Esimerkiksi Meri-Rastilan ala-asteen koulu on tehnyt omaa Rastilan lehteä jo pitkään. Mediakeskus on tarjonnut opettajille koulutusta mediatiimitoiminnan tukemiseksi ja lainannut tarvittaessa laitteita oppilaskäyttöön.

Hyvien käytäntöjen jakamista

Keskeistä mediatiimitoiminnassa on muiden koulujen kokemuksista oppiminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen. Forum Virium Helsinki on tukenut mediatiimitoimintaa tarjoamalla yhteisötuottaja Raisa Laukkasen osaamista koulujen käyttöön.

Laukkanen on vuoden 2013 aikana kiertänyt kouluissa opastamassa ja kannustamassa sekä opettajia että oppilaita mediatiimitoimintaan. ”Mediatiimitoiminnan malli räätälöidään aina koulun omien tarpeiden ja resurssien pohjalta. Opettajilta ei vaadita mitään erityistä mediaosaamista – innostus ja tarve koulun oman viestinnän kehittämiseen riittää. Mediatiimitoiminnan on tarkoitus olla oppilaiden näköistä ja kokoista” summaa Laukkanen mediatiimitoiminnan lähtökohdat.

Mediakeskus tarjoaa konkreettista tukea 

Vuoden 2013 lopulla opetusviraston mediakeskus päätti ottaa mediatiimitoiminnan pysyväksi osaksi opettajien koulutustarjontaa. Laukkanen palkattiin osapäiväiseksi mediatiimikouluttajaksi, jonka voi tilata koululle auttamaan mediatiimitoiminnan käynnistämisessä. Lisäksi Laukkaselta voi saada kokeiltavaksi mediatiimitoimintaan soveltuvia laitteita ja hän tarjoaa apua myös blogimuotoisen verkkolehden perustamiseen.

Opetusviraston mukaan mediatiimin kaltaisia ryhmiä on reilussa kymmenessä koulussa jo ennestään, ja Yhteisöllisyys, koulut ja älykkäät palvelut -projektin aikana niitä on perustettu noin tusina lisää. Tavoitteena on vuoden 2014 aikana sekä kartoittaa koulujen mediaosallisuusryhmien tilanne että perustaa uusia tiimejä kaikkiin asiasta kiinnostuneisiin kouluihin. Toiminna tukemiseksi kootaan konkreettinen työkalupakki, Mediasalkku,  joka tarjoaa muun muassa teknistä tukea mediatiimitoiminnan käynnistämiseen.

Lisätietoja: Raisa Laukkanen, puh. 040 661 5320, raisa.laukkanen(at)forumvirium.fi

Lataa Mediatiimiesite PDF-muodossa: Mediatiimiesite