Klaffi-videokilpailun satoa

 

Klaffi on Turun koulujen ja oppilaitosten oma videokilpailu, jossa etsitään Turun parasta oppilastyönä toteutettua videota. Kilpailussa on kolme eri sarjaa: elokuva, opetusvideo ja animaatio. Klaffi-kisaan on voinut osallistua kuka tahansa Turun koulussa tai oppilaitoksessa lukuvuonna 2013 – 2014 opiskeleva oppilas, opiskelija tai korkeintaan 4-henkinen oppilasryhmä. Kullekin ikäryhmälle on oma sarjansa.

Kilpailutyöt piti jättää sisään marraskuun loppuun mennessä ja ne ovat nyt katsottavissa Tuubista. Käy äänestämässä suosikkiasi!

Miten Turun paras video valitaan?

Jatkoon menevät työt valitaan sen perusteella, paljonko tykkäyksiä videot ovat saaneet 31.1.2014 mennessä. Jatkoon valitaan eniten tykkäyksiä saaneet kymmenen kilpailutyötä jokaisesta sarjasta/ikäryhmä. Työt menevät kunkin ikäryhmän oman raadin käsittelyyn. Raadin äänestyksen perusteella valitaan kolme työtä jokaisesta sarjasta maaliskuussa järjestettävään Klaffi-gaalaan.

Mitä töiltä odotetaan?

Kilpailuun osallistuvan työn täytyy kokonaisuudessaan olla oppilaan käsialaa, ja se saa olla korkeintaan 3 minuuttia pitkä. Opettaja on saanut ehdottaa ideoita, neuvoa editoinnissa ja olla etenkin pienten kilpailijoiden apuna teknisissä asioissa. Opettaja ei kuitenkaan saa olla vastuussa työn sisällöstä ja toteutuksesta. Työ on siis saanut jäädä rosoiseksi eikä teknisen toteutuksen taso ole se tärkein arviointikriteeri.

Työn täytyy kaikilta osiltaan kunnioittaa tekijänoikeutta, eli esimerkiksi kuvien ja musiikin osalta tulee joko käyttää cc-lisenssillä julkaistua tai itse tehtyä materiaalia. Kaikilla kilpailutöissä mukana olevilla tulee olla lupa kuvan, nimen ja oppilastyön julkaisemiselle.

Klaffi_Videokisajuliste

 

Lasten tilastollinen vuosikirja tukee oppilaiden hyvinvointia

 

Lasten tilastollinen vuosikirja on toimintamalli, jonka tavoitteena on innostaa lapsia tutkimaan omaa arkeaan ja tuottamaan siihen liittyvää tietoa tilastollisin menetelmin. Työskentely ohjaa lapsia yhteistyöhön ja oman yhteisönsä kehittämiseen. Kouluille vuosikirja tarjoaa toiminnallisen ja osallistavan tavan toteuttaa opetussuunnitelmaa ja saada uutta tietoa oppilaiden hyvinvoinnista.

Helsingissä lasten tilastollisen vuosikirjan toimintamalleja on kokeillut jo useampi koulu ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Tilastollisin menetelmin on saatu oppilaiden hyvinvoinnista ajantasaista ja luotettavaa tietoa, jonka pohjalta on voitu lähteä muokkaamaan koulun olemassa olevia käytäntöjä paremmin oppilaiden tarpeita ja toiveita vastaaviksi. Myös oppilaat ovat lähteneet innokkaasti mukaan ja saaneet aikaan konkreettisia muutoksia.

Meilahdessa panostetaan kouluviihtyvyyteen

Keväällä Meilahden vanhemmat oppilaat selvittivät sitä, mitkä asiat uuteen kouluun tullessa askarruttivat mieltä. Oppilaat listasivat sellaisia asioita kuten uudet ruokailukäytännöt ja pelko siitä, ettei löydä esimerkiksi vessoja.

Laadittujen tilastojen pohjalta muutettiin koulun toimintatapoja siten, että 7. luokkalaiset perehdytettiin uuteen kouluunsa huomioiden erityisesti tilastollisesti merkittävät ”epävarmuustekijät”. Kun 7. luokkalaiset olivat käyneet koulua muutaman viikon, heidän keskuudessaan tehtiin kouluviihtyvyyskysely. Tulosten perusteella voitiin todeta, että uusi tapa perehdyttää 7. luokkalaiset oli toiminut erinomaisesti. Samassa kyselyssä tiedusteltiin myös koulukiusaamisesta ja 95 oppilasta kertoi, että heitä ei ole kiusattu, 3 kertoi kiusaamista olleen vähän ja 4 ilmoitti kiusaamista tapahtuneen (ks. kuva). Meilahden yläaste onkin päättänyt muuttaa toimintatapojaan vuosikirjaprojektin pohjalta ja jatkossakin seurata uusien 7. luokkalaisten viihtyvyttä kyselyn avulla.

Koulukiusaaminen_visualisointi

Kannelmäessä kartoitetaan oppimistyylejä

Kannelmäen yläasteen oppilaat vastasivat kyselyyn, jossa tiedusteltiin heidän oppimiseensa vaikuttavista tekijöistä. Kysymykset oli jaoteltu kuuteen eri yläluokkaan: emotionaaliset tekijät, psykologiset tekijät, ympäristötekijät, sosiaaliset tekijät, fysiologiset tekijät ja vastaanottokanavat. Tulosten perusteella kullekin oppilaalle laadittiin oma oppimisprofiili, josta keskusteltiin yhteisesti biologian tunnilla. Lisäksi oppilaat visualisoivat oman oppimisprofiilinsa julisteeksi.

Opettaja teki aineistosta omaan käyttöönsä oppilasprofiilit, jossa on ajettu ristiin oppilaiden keksiarvot ja heidän oppimisprofiilinsa. Tämän perusteella oppilaita voidaan jakaa heidän oppimistyylinsä mukaiseen ryhmään eli tarjota esimerkiksi hiljaisen työtilan tai paremman valaistuksen. Myös oppilaiden kanssa on keskusteltu erilaisista oppimistyyleistä, jotta he paremmin ymmärtäisivät – ja sietäisivät – toistensa erilaisuutta.

Tukea oman vuosikirjan kokoamiseen

Yhteistyössä koulujen kanssa kehitetty erilaisia menetelmiä ja työkaluja lasten omien tutkimuskysymysten määrittelyyn, aineiston keruuseen ja tiedon visualisointiin. Tavoitteena on löytää sellainen toimintamalli, joka tukee sekä opettajan työtä että osallistaa oppilaita.

Konkreettista tukea kouluille tarjoaa Helsingin Matikkamaa, jossa Hannu Korhonen ohjaa sekä opettajia että oppilaita vuosikirjojen koostamisessa. ”Oman ympäristön tutkiminen tilastollisin menetelmin antaa mahdollisuuden tuoda näkymätöntä tietoa näkyväksi. Tämä voi olla hyödyllistä niin oppilaalle kuin opettajallekin.”, Korhonen summaa vuosikirjaprojektin hyödyt kouluille.

Lasten tilastollista vuosikirjaa ja siihen liittyviä toimintamalleja työstävät yhdessä Helsingin kaupungin tietokeskus, opetusviraston hyvinvointiyksikkö, Helsingin yliopiston Summamutikka-keskus, Tilastokeskus ja Forum Virium Helsinki. Lisää tietoa toimintamallista ja esimerkkejä jo toteutetuista projekteista löytyy osoitteesta: www.lastentilastollinenvuosikirja.fi