Kesälaitumille

Koulut ovat jo olleet hyvän tovin lomalla. Osa tiimistä on jo ehtinyt lomalle. Ja nyt lopputiimikin laittaa lapun luukulle ja painelee kesälaitumille.

Kevätlukukausi kuten koko lukuvuosi on ollut monella tavalla kiinnostava ja hyvä. Tekemiseen mahtuu monenlaisia kokemuksia, niin onnistumisia kuin oppeja siitä, miten asioita ei kannata tehdä. Syksyn osalta toimintaa tullaan fokusoimaan ja rajaamaan entisestään. Tärkein kysymys on, miten toimivia käytäntöjä saadaan juurrutettua osaksi koulujen ja opetusviraston toimintaa. Annetaan kuitenkin töiden unohtua hetkeksi ja jatketaan elokuussa. Innostavaa kesää!

Helsingin oppi: Pieni on kaunista.

Olemme pyrkineet hankkeessa pieniin ja nopeisiin kokeiluihin. Kevätlukauden, kuten koko tähänastisen hankkeen merkittävin havainto ja oppi on ollut, että kokeiluilla on taipumus kasvaa isoiksi niin ajan kuin resurssien käytön suhteen. Kokeilu on aina enemmän tai vähemmän arvaus, jonka etenemistä ei voi täysin ennakoida.

Kokeilumme ovat tuottaneet hämmästyttävän johdonmukaisia lopputulemia: pienet kokeilut (tuntien tai päivien mittaiset) ovat poikkeuksetta tuottaneet positiivisia tuloksia ja jatkoaskelia kun taas isoissa (useisiin viikkoihin tai kuukausiin venyneet) on kohdattu enemmän tai vähemmän haasteita. Pitkä aikajänne lisää niin henkistä kuin konkreettista työtaakkaa ja herpaannuttaa tekemisen otetta. Fokus hämärtyy ja todennäköisyys keskittyä epäolennaisuuksiin kasvaa, mikä heikentää resurssien käyttöä. Isosti tekemisen huono puoli myös on, että epäonnistumiset ja pettymyksen kokemukset – mitä uuden tekemisessä on varmuudella luvassa – ovat sitä luokkaa, että motivaatio uusiin kokeiluihin on vaarassa kadota.

Uskomme, että yksi merkittävä tekijä tässä on, että pienesti kokeileminen jo itsessään ohjaa toimintaan. Ja kehittämistyössä on aina kyse toiminnasta ja sen kehittämisestä. Toiminnan vaihtoehtokustannuksen eli aikaresurssin määrittely on myös näin helpompaa. Lyhyellä aikajänteellä on helpompi päättää, mitä kokeilun seurauksena jää tekemättä. Todellista hyötyä käytetylle ajalle on helpompi arvioida.

Yhtälailla näyttää siltä, että mitä pidemmäksi aikaa jokin asia jää suunnittelupöydälle, sitä vaikeammaksi sen edistäminen jatkossakin käy. Pitkällinen suunnittelu ei ole ainakaan edistänyt minkään asian toteuttamista. Tämä on konkretisoitunut erityisesti kilpailutuksissa. Jos prosessien pidetessä aloittaminen vaikeutuu, samaa voi sanoa lopettamisesta. Kokeilun lopettamispäätökset tuntuvat selvästi vaikeammilta isommin tehdessä ja pahimmillaan lopettamispäätös jää tekemättä, vaikka syytä olisi.

Digitaalisten palvelujen kehittäminen on yksi hankkeen perusideoista, mihin liittyviä kokeiluja on hankkeen aikana ehditty tehdä useita. Kokeilemisen suuruus tai pienuus on realisoitunut näissä erityisen hyvin. Liekö tämäkin joku luonnonvakio, sillä isommat kokeilut ovat näyttäneet kuin itsestään virittyvän enemmän teknologiavireeseen kun taas pienissä on korostunut itse toiminta. Digikokeilujen merkittävä oppi on ollut, että teknologia-näkökulma istuu varsin heikosti koulun toimintaan, etenkin jos se tulee teettämään yhtään enempää työtä. Alkuhankkeen kokeilut ovat tahtoneet virittyä näin vaikka niitä kuinka suunniteltiin tehtävän pieniksi. Käytännössä kehitysjaksot ovat olleet 1-2 kuukautta, mistä itse toiminnallinen kokeilu on jatkunut jopa usean kuukauden ajan. Tulokset eivät ole olleet kaksisia.

Kokemukset ovat siis auttaneet virittämään kevään kokeilutoimintaa. Kerrottakoon muuan onnistuminen toukokuulta. Yhdessä koulussa haluttiin lähteä kehittämään koulun ja lähialueen yhteistä verkkolehteä. Määrittelimme ennakkoon projektin kestoksi 5 päivää, jonka aikana kokeilu täytyi tehdä alusta loppuun. Kokeilua ei valmisteltu normaalia enempää, mutta tiukasta aikataulusta johtuen se täytyi suunnitella erityisen toiminnalliseksi. Työviikon aikana koulussa käynnistettiin oppilaiden mediatiimi, ideoitiin konsepti, perustettiin verkkolehti hyödyntäen olemassa olevia julkaisualustoja, harjoiteltiin sisällöntuotantoa ja toteutettiin varsin laajamittainen markkinointikampanja. Kokeilu eteni sovitusti loppuun. Se myös vakuutti niin opettajat kuin oppilaat mediatiimitoiminnan ja verkkolehden potentiaalista. Kokeilun päätyttyä jatkoaskelia on huomattavan helppo suunnitella. Vastaavasti, jos kokeilu ei olisi tuottanut toivottua tulosta, lopettamispäätös olisi ollut helppo tehdä. Huomionarvoista myös on, että hyvinkin mediavirittyneen kokeilun teknologiaosuus oli päivän luokkaa. Vastaavia esimerkkejä löytyy lisääkin. Jatkossa kokeilujemme ehdoton maksimipituus rajoittunee 2-4 viikkoon.